Alphabet Of Pompous "Arte"
1.1.2002 syntynyt tanskalainen puoliveriruuna ruunikko, 162 cm VRL:n rekisterissä VH16-077-0007 Omistaa Amalia Lehtolanmäki, VRL-13120 Asustaa Myrttisuolla toimii harrastehevosena ko: HeA, re: 80 cm, me: 70 cm i. tuntematon ori - e. tuntematon tamma |
Arte tuotiin Tanskasta Suomeen laivalla vuonna 2008, ruuna oli silloin siis 6- vuotias. Sen paperit ja tiedot olivat kummasti päässeet katoamaan jonnekin matkan varrelle. Jostakin internetin syövereistä ne kuitenkin onkivat esille Arten rodun ja syntymävuoden. Mysteerihevoseksi ne sitä kutsuivat, kun menin ruunaa ensi kertaa katsomaan myyntitallille. Arte oli lihakseton ja laiha, sen kylkiluut paistoivat ihon läpi ja silmät hohkasivat pelkoa. Kun nuorehko blondi alkoi satuloida ruunaa, näyttääkseen minulle millainen se oli ratsastaessa, Arte pyöri, hyöri näykki ja luimi ja yrittihän se pari kertaa antaa kaviostakin. Silti ruunassa oli jotain lämmintä ja kotoisaa. Ratsastettaessa Arte oli ihan kuin eri hevonen! Se liikkui reippaasti omalla moottorillaan, ja näytti selvästi parhaat puolensa! Pienet, laihat tikkujalat näyttivät yhtäkkiä suurilta ja voimakkailta Arten tampatessa kentän pohjaa. Hevonen oli selvästi elementissään! Ja noh... niinhän siinä sitten kävi, päivän päätteeksi Arte oli minun...
Sittemmin Artesta on kehkeytynyt taitava ja ennen kaikkea luotettava ja rento harrasteratsu minulle. Arte toimii sileällä hyvin ja tasaisen varmasti, kaasu ja jarru ovat siellä missä pitääkin, takapään saa töihin kohtuullisen pienellä vaivannäöllä. Arten liikkeet ovat isoja ja ilmavia, joskin hieman töksähteleviä, mikä tekee varsinkin ravista epämiellyttävää istua. Muun muassa avot, sulut, väistöt, pysähdykset, peruutukset, nostot, lisäykset, vastalaukat, etu- ja takaosankäännökset irtoavat helposti kaikissa askellajeissa. Lisäksi hiukan takellellen, mutta kuitenkin Arte taitaa laukanvaihdot joka toisella askeleella. Hevonen ymmärtää vähän epäselkeämmätkin avut useimmiten. Arte on nopea oppimaan, eikä sen kärsivällisyys lopu kovinkaan herkästi. Mutta sitten kun kilahtaa, niin sitten kyllä kilahtaa, ja kunnolla!
Sittemmin Artesta on kehkeytynyt taitava ja ennen kaikkea luotettava ja rento harrasteratsu minulle. Arte toimii sileällä hyvin ja tasaisen varmasti, kaasu ja jarru ovat siellä missä pitääkin, takapään saa töihin kohtuullisen pienellä vaivannäöllä. Arten liikkeet ovat isoja ja ilmavia, joskin hieman töksähteleviä, mikä tekee varsinkin ravista epämiellyttävää istua. Muun muassa avot, sulut, väistöt, pysähdykset, peruutukset, nostot, lisäykset, vastalaukat, etu- ja takaosankäännökset irtoavat helposti kaikissa askellajeissa. Lisäksi hiukan takellellen, mutta kuitenkin Arte taitaa laukanvaihdot joka toisella askeleella. Hevonen ymmärtää vähän epäselkeämmätkin avut useimmiten. Arte on nopea oppimaan, eikä sen kärsivällisyys lopu kovinkaan herkästi. Mutta sitten kun kilahtaa, niin sitten kyllä kilahtaa, ja kunnolla!
Esteradalla Artelta löytyy kyllä ponnua, mutta se mitä esteiden välissä tapahtuu, se mikä on kaikkein tärkeintä, se on hieman kyseenalaista. Kyllä hepo kuitenkin aina jollain ilveellä ylitse pääsee. Useimmiten Arte on kaarteissa ja esteiden välissä niin hidas, kuin olla ja voi. Hyvä ettei tipahda raviin. Vasta suoristettaessa estelinjalle Arte avaa hanat ja tykittää sellaista kyytiä ettei ole tosikaan. Yritetään kovasti hioa Arten laukkaa esteradalla tasaisemmaksi. Arten laukan säätely ratsastajan toimesta on vaan äärettömän vaikeaa. Jotenkin hevonen osaa aina sulkea korvansa kaikilta avuilta ja painaa menemään just sitä vauhtia mitä itse huvittaa.
Maastossa Arte on melko vauhdikas, mutta ei kuitenkaan mikään käsistä lähtijä. Vaikka ruuna meneekin lujaa, sen kyydissä ei koskaan tarvitse pelätä! Karsinassa Arte äksyilee edelleen. Hevonen jännittää joka ikisen lihaksensa, vetää korvat luimuun ja väläyttää usein hampaitaankin heti karsinan oven auetessa. Vaikka Arte onkin jatkuvasti varuillaan on se iän myötä alkanut tottua ja oppia rentoutumaan hoitotilanteissakin. Edelleenkään kaviot eivät tahdo nousta millään, edelleen satulavyön kiristys on täyttä tuskaa ja kerta toisensa jälkeen kuolaimet jätettäisiin mieluusti suun ulkopuolelle. Pesukarsina on Arten pahin vihollinen. Jarrut lyödään lukkoon heti kun pesari ilmestyy näköpiiriin. Jos sinne asti edes päästään, niin Artella pimahtaa lopullisesti. Se tempoo ja riekkuu yrittäen kaikin keinoin vältellä letkusta suihkuavaa vettä. Kumma kyllä maastossa kun ollaan kahlaamassa tai uimassa, niin vesi ei enää olekaan ollenkaan ällöttävää, päin vastoin. Jos ei muuta niin harjauksesta Arte on vuosien kuluessa ehkä alkanut jopa nauttimaan!
Maastossa Arte on melko vauhdikas, mutta ei kuitenkaan mikään käsistä lähtijä. Vaikka ruuna meneekin lujaa, sen kyydissä ei koskaan tarvitse pelätä! Karsinassa Arte äksyilee edelleen. Hevonen jännittää joka ikisen lihaksensa, vetää korvat luimuun ja väläyttää usein hampaitaankin heti karsinan oven auetessa. Vaikka Arte onkin jatkuvasti varuillaan on se iän myötä alkanut tottua ja oppia rentoutumaan hoitotilanteissakin. Edelleenkään kaviot eivät tahdo nousta millään, edelleen satulavyön kiristys on täyttä tuskaa ja kerta toisensa jälkeen kuolaimet jätettäisiin mieluusti suun ulkopuolelle. Pesukarsina on Arten pahin vihollinen. Jarrut lyödään lukkoon heti kun pesari ilmestyy näköpiiriin. Jos sinne asti edes päästään, niin Artella pimahtaa lopullisesti. Se tempoo ja riekkuu yrittäen kaikin keinoin vältellä letkusta suihkuavaa vettä. Kumma kyllä maastossa kun ollaan kahlaamassa tai uimassa, niin vesi ei enää olekaan ollenkaan ällöttävää, päin vastoin. Jos ei muuta niin harjauksesta Arte on vuosien kuluessa ehkä alkanut jopa nauttimaan!
Tämä on virtuaalihevonen // This is a sim-game horse
Kaikki kuvat (C) Free pictures, kuvaaja ei tahdo nimeään mainittavan
Kaikki kuvat (C) Free pictures, kuvaaja ei tahdo nimeään mainittavan